Verenpainetauti eli hypertensio on sairaus, jossa valtimopaine on pitkäaikaisesti koholla. Normaaliksi verenpaineeksi katsotaan alle 140/90 mmHg, kun taas verenpainetauti diagnosoidaan, kun verenpaine on toistuvasti 140/90 mmHg tai korkeampi. Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla: systolisella (yläpaine) ja diastolisella paineella (alapaine).
Ensisijainen verenpainetauti on yleisin muoto, johon ei löydy selvää syytä. Se kehittyy yleensä vähitellen vuosien kuluessa. Toissijainen verenpainetauti johtuu jostakin toisesta sairaudesta, kuten munuaissairaudesta tai hormonihäiriöstä. Suomessa noin 90-95% verenpainetautitapauksista on ensisijaista.
Systolinen verenpaine kuvaa painetta, kun sydän pumppaa verta valtimoihin. Diastolinen verenpaine mittaa painetta sydämen lepovaiheessa. Molemmat arvot ovat tärkeitä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.
Verenpainetauti luokitellaan vaikeusasteen mukaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Tärkeimmät riskitekijät ovat:
Verenpainetautia kutsutaan usein "hiljaiseksi tappajaksi", sillä se voi olla vuosia täysin oireeton. Kun oireita ilmaantuu, ne voivat olla päänsärkyä, huimausta, näköhäiriöitä, nenäverenvuotoja tai hengenahdistusta. Oireet tulevat usein esiin vasta, kun verenpaine on ollut pitkään hyvin korkea tai kun komplikaatioita on jo kehittynyt.
Lääkäriin tulee hakeutua, jos verenpaine on kotimittauksissa toistuvasti yli 135/85 mmHg tai jos esiintyy edellä mainittuja oireita. Säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä, sillä verenpainetauti voidaan havaita vain mittaamalla.
Verenpaine mitataan käsivarsimansetilla ja stetoskoopilla tai automaattisella mittarilla. Diagnoosi vaatii useita mittauksia eri päivinä. 24 tunnin verenpainemittaus antaa kattavan kuvan verenpaineen vaihtelusta. Lisäksi tarvitaan laboratoriotutkimuksia mahdollisten komplikaatioiden selvittämiseksi:
Suomessa on saatavilla laaja valikoima verenpainelääkkeitä, jotka on jaettu useisiin eri lääkeaineryhmiin hoitotarpeen ja potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Nämä lääkkeet ovat reseptilääkkeitä, ja niiden käyttö vaatii aina lääkärin määräyksen ja seurannan.
ACE-estäjät ovat ensisijaisia verenpainelääkkeitä, jotka estävät angiotensiinikonvertaasientsyymin toimintaa. Suomessa yleisimmin käytettyjä ACE-estäjiä ovat Enalapril, Ramipril ja Lisinopril. Nämä lääkeaineet laajentavat verisuonia ja vähentävät sydämen työmäärää, mikä alentaa verenpainetta tehokkaasti. Ne sopivat erityisen hyvin diabeetikoille ja sydämen vajaatoimintapotilaille.
ARB-lääkkeet, kuten Losartan, Valsartan ja Candesartan, vaikuttavat samaan järjestelmään kuin ACE-estäjät, mutta eri mekanismilla. Ne salpaavat angiotensiini II:n reseptorit suoraan, mikä tekee niistä hyvän vaihtoehdon potilaille, jotka eivät siedä ACE-estäjiä.
Metoprolol, Bisoprolol ja Atenolol ovat Suomessa käytettyjä beetasalpaajia, jotka hidastavat sykettä ja vähentävät sydämen pumppausvoimaa. Ne soveltuvat hyvin potilaille, joilla on sepelvaltimotautia tai rytmihäiriöitä verenpainetaudin ohessa.
Amlodipiini ja Nifedipiini rentouttavat verisuonten seinämiä estämällä kalsiumin kulkua soluihin. Nämä lääkkeet ovat tehokkaita verenpaineen alentajia ja sopivat hyvin iäkkäille potilaille.
Hydroklooritiatsiidi ja Furosemidi poistavat ylimääräistä nestettä elimistöstä, mikä vähentää verisuonten painetta. Ne ovat usein ensimmäisiä valintoja lievässä verenpainetaudissa.
Yhdistelmävalmisteet sisältävät useita vaikuttavia aineita yhdessä tabletissa. Niiden edut sisältävät:
Lääkehoito aloitetaan yleensä, kun verenpaine pysyy toistuvasti koholla elämäntapamuutosten jälkeen tai kun verenpaine on merkittävästi koholla. Suomessa lääkehoito aloitetaan tyypillisesti, kun systolinen verenpaine ylittää 140 mmHg tai diastolinen 90 mmHg useassa mittauksessa.
Lääkkeen valinnassa huomioidaan potilaan ikä, muut sairaudet ja mahdolliset lääkeallergiat. Yleisimpiä verenpainelääkkeitä ovat ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat (ARB), kalsiumkanavan salpaajat ja diureetit. Annostus aloitetaan yleensä pienellä annoksella ja sitä nostetaan tarpeen mukaan.
Verenpaineen tavoitearvot ovat yleensä alle 140/90 mmHg, mutta iäkkäillä ja tietyissä sairauksissa tavoitteet voivat olla lievempiä. Säännöllinen seuranta on tärkeää sivuvaikutusten havaitsemiseksi ja hoidon tehokkuuden arvioimiseksi. Lääkkeiden säännöllinen ottaminen samaan aikaan päivittäin parantaa hoidon tuloksellisuutta merkittävästi.
Elämäntapamuutokset ovat verenpainetaudin hoidon peruskivi ja voivat joissakin tapauksissa korvata lääkehoidon tarpeen. Terveelliset elämäntavat toimivat myös tehokkaana ennaltaehkäisynä niille, joilla on kohonnut riski sairastua verenpainetautiin.
Terveellinen ruokavalio, kuten DASH-ruokavalio, painottaa kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa ja vähärasvaisia maitotuotteita. Suolan saannin rajoittaminen alle 5 grammaan päivässä on erityisen tärkeää. Suomalainen ruokavalio sisältää usein liikaa suolaa, joten prosessoitujen elintarvikkeiden välttäminen on suositeltavaa.
Säännöllinen liikunta alentaa verenpainetta merkittävästi. Suosituksena on vähintään 150 minuuttia kohtuullista liikuntaa viikossa. Painonpudotus, jopa 5-10 kiloa, voi alentaa verenpainetta huomattavasti.
