Liikalihavuus on krooninen sairaus, jossa kehoon kertyy runsaasti rasvakudosta. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee liikalihavuuden painoindeksin (BMI) perusteella. Liikalihavuudesta puhutaan, kun BMI on 30 kg/m² tai enemmän. BMI-luokat jakautuvat seuraavasti: normaalipaino 18,5-24,9, ylipaino 25-29,9 ja liikalihavuus alkaa 30:stä ylöspäin.
Suomessa noin 25% aikuisista kärsii liikalihavuudesta, ja luku on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti liikalihavuus on kolminkertaistunut vuodesta 1975. Ylipaino ja liikalihavuus eroavat toisistaan vakavuudeltaan - ylipaino on lievempi tila, kun taas liikalihavuus aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä.
Liikalihavuus lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, tiettyihin syöpiin, uniapneaan ja nivelongelmiin. Se voi myös vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Liikalihavuuden taustalla on useita tekijöitä, jotka usein vaikuttavat yhdessä. Perintötekijät määrittävät noin 40-70% painon vaihtelusta ihmisten välillä. Geenit vaikuttavat aineenvaihdunnan nopeuteen, ruokahaluun ja rasvan jakautumiseen kehossa.
Elämäntapatekijöistä merkittävimpiä ovat ruokavalio ja fyysisen aktiivisuuden määrä. Energiatiheät ruoat, suuret annoskoot ja vähäinen liikunta edistävät painonnousua. Modernissa yhteiskunnassa istuminen on lisääntynyt ja arkiliikunnan määrä vähentynyt.
Hormonaaliset häiriöt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai insuliiniresistenssi, voivat hidastaa aineenvaihduntaa. Monet lääkkeet voivat sivuvaikutuksena aiheuttaa painonnousua:
Psykologiset tekijät, kuten stressi, masennus ja syömishäiriöt, voivat johtaa ylisyniiseen tai emotionaaliseen syömiseen. Ikääntyminen hidastaa aineenvaihduntaa ja vähentää lihasmassaa, mikä helpottaa painonnousua ellei ruokavalioaan ja liikuntaa muuta.
Lääkehoitoa liikalihavuuteen harkitaan Suomessa, kun painonhallinta pelkällä elämäntapaohjauksella ei ole tuottanut riittävää tulosta. Lääkehoidon aloittaminen edellyttää aina lääkärin arviota ja se soveltuu tyypillisesti potilaille, joiden painoindeksi on yli 30 kg/m² tai yli 27 kg/m², mikäli potilaalla on samanaikaisia sairauksia kuten diabetes tai kohonnut verenpaine.
Suomessa käytettävät reseptilääkkeet liikalihavuuden hoitoon sisältävät useita erilaisia vaikutusmekanismeja:
Lääkkeiden sopivuus vaihtelee potilasryhmittäin. Orlistat soveltuu laajasti eri potilaille, kun taas liraglutidi voi olla erityisen hyödyllinen diabeetikoille. Naltreksoni-bupropionia tulee käyttää varoen potilailla, joilla on mielenterveysongelmia tai syömishäiriöitä.
Lääkärin konsultaatio on välttämätöntä ennen hoidon aloittamista. Hoito vaatii säännöllistä seurantaa sivuvaikutusten ja tehon arvioimiseksi. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat ruoansulatusvaivat, pahoinvointi ja päänsärky. Lääkehoito toimii parhaiten yhdistettynä ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen.
Käsikaupan laihdutustuotteet tarjoavat vaihtoehtoja niille, jotka hakevat tukea painonhallintaan ilman reseptiä. Näiden tuotteiden tehokkuus vaihtelee merkittävästi, ja on tärkeää ymmärtää niiden rajoitukset osana kokonaisvaltaista painonhallintastrategiaa.
Kuitulisät, kuten psyllium ja glukomannaani, lisäävät kylläisyydentunnetta ja voivat hidastaa hiilihydraattien imeytymistä. Aineenvaihduntaa tukevat B-vitamiinit, kromi ja magnesium auttavat optimoimaan energiantuotantoa soluissa.
Probioottien rooli painonhallinnassa on saanut kasvavaa huomiota tutkimuksissa. Tietyt bakteerikannat voivat tukea terveellistä suoliston mikrobistoa ja vaikuttaa aineenvaihduntaan. Luontaistuotteet, kuten vihreä tee -uute, cayenne-pippuri ja konjuurijuuri, sisältävät yhdisteitä, jotka voivat hieman tukea aineenvaihduntaa.
On kuitenkin muistettava, että käsikauppatuotteet eivät yksinään riitä merkittävään painonpudotukseen. Ne voivat olla hyödyllisiä täydentämään terveellistä ruokavaliota ja säännöllistä liikuntaa. Ennen uusien ravintolisien aloittamista on syytä keskustella apteekin farmaseuttien kanssa mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa, erityisesti jos käytössä on diabetes- tai verenpainelääkkeitä.
Onnistunut painonhallinta perustuu kestäviin elämäntapamuutoksiin. Ruokavaliossa keskiöön nousee tasapainoinen syöminen, joka sisältää riittävästi kasviksia, kokojyväviljatuotteita ja laadukasta proteiinia. Liikunta on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta - suositellaan vähintään 150 minuuttia kohtuullisen tehokasta liikuntaa viikossa.
Käyttäytymisterapia auttaa tunnistamaan syömiseen liittyviä tottumuksia ja löytämään niihin korvaavia tapoja. Riittävä uni ja stressinhallinta tukevat painonhallintaa, sillä väsymys ja stressi voivat lisätä herkuttelua. Sosiaalinen tuki perheeltä ja ystäviltä on korvaamatonta.
Onnistumista tukevat seuraavat keinot:
Lääkäriin tulisi ottaa yhteyttä, kun painoindeksi ylittää 30 tai kun lievempään liikalihavuuteen liittyy terveysongelmia kuten diabetesta tai kohonnutta verenpainetta. Erikoissairaanhoitoon ohjataan yleensä, kun painoindeksi on yli 35 ja mukana on liitännäissairauksia, tai kun painoindeksi ylittää 40.
Vaikean liikalihavuuden hoitoon kuuluvat myös kirurgiset vaihtoehdot, kuten mahalaukun ohitusleikkaus. Pitkäaikainen seuranta on oleellista painon ylläpidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä.
Moniammatillinen hoitotiimi koostuu lääkäristä, ravitsemusterapeutista ja fysioterapeutista. Tärkeä osa kokonaisuutta ovat:
