Kolesteroli on rasvamainen aine, jota elimistö tarvitsee solumembraanien rakentamiseen ja hormonien tuotantoon. Maksa tuottaa suurimman osan tarvitsemastamme kolesterolista, mutta saamme sitä myös ravinnosta. Vaikka kolesteroli on välttämätön elimistön toiminnalle, sen liiallinen määrä veressä voi aiheuttaa terveysongelmia.
Kolesteroli jaetaan kahteen päätyyppiin sen kuljetusproteiinien mukaan. HDL-kolesteroli eli "hyvä kolesteroli" kuljettaa ylimääräistä kolesterolia takaisin maksaan puhdistettavaksi. LDL-kolesteroli eli "huono kolesteroli" voi kertyä valtimoseinämiin aiheuttaen ateroskleroottisia muutoksia. Triglyseridit ovat toinen tärkeä rasva-arvo, joka vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveydelle.
Suomessa suositellaan kokonaiskolesterolin tasoksi alle 5,0 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 3,0 mmol/l terveillä henkilöillä. Suurentuneessa riskissä oleville suositellaan tiukempia tavoitteita. Hoitoon ryhdytään kun kolesteroliarvot ylittävät suositusrajat ja elintapamuutokset eivät riitä.
Statiinit ovat ensisijainen lääkeryhmä korkean kolesterolin hoidossa Suomessa. Ne estävät kolesterolin tuotantoa maksassa ja lisäävät LDL-reseptorien määrää. Yleisimmät statiinit Suomen markkinoilla ovat:
Etsetimiba (Ezetrol) estää kolesterolin imeytymisen suolistosta ja sopii statiinien lisälääkkeeksi tai vaihtoehdoksi statiini-intoleranssissa. Yhdistelmävalmisteet sisältävät sekä statiinia että etsetimibaa, mikä parantaa hoitomyöntyvyyttä. Nämä lääkkeet määrätään lääkärin arvion perusteella yksilöllisen riskin ja vasteen mukaan.
Luonnolliset ravintolisät voivat tukea kolesterolitasojen hallintaa osana kokonaisvaltaista hoitoa. Kasvistanolit ja -sterolit ovat tehokkaita yhdisteitä, jotka voivat alentaa LDL-kolesterolia jopa 10-15 prosenttia säännöllisessä käytössä. Omega-3-rasvahapot, erityisesti EPA ja DHA, parantavat sydänterveyttä ja voivat nostaa hyödyllistä HDL-kolesterolia.
Kuidut ja beeta-glukaanit sitovat kolesterolia suolistossa ja auttavat sen poistumisessa elimistöstä. Näitä löytyy luonnollisesti kaurasta, ohrasta ja täysjyväviljoista, mutta myös ravintolisämuodossa.
Terveelliset elintavat ovat perusta kolesterolin hallinnassa. Ruokavaliossa tulisi suosia:
Säännöllinen liikunta nostaa HDL-kolesterolia ja parantaa yleistä sydänterveyttä. Jo 30 minuutin kävelylenkit useita kertoja viikossa voivat tuoda merkittävää hyötyä. Painonhallinta on myös keskeistä, sillä ylipainon vähentäminen usein parantaa kolesterolitasoja luonnollisesti.
Kolesterolilääkkeiden käyttöön liittyy useita mahdollisia sivuvaikutuksia, joita on tärkeä seurata hoidon aikana. Yleisimpiä ovat lihasvaivat, jotka voivat vaihdella lievästä lihaskipua vakavampiin lihasongelmiin. CK-arvojen seuranta on välttämätöntä, sillä niiden merkittävä nousu voi viitata lihasvaurioon. Maksaentsyymien kohoaminen on toinen huomioitava sivuvaikutus, joka vaatii säännöllistä laboratoriomittausten seurantaa. Osalla potilaista voi ilmetä muistihäiriöitä tai muita neurologisia oireita.
Kolesterolilääkkeiden kanssa on oltava varovainen useiden muiden lääkeaineiden kanssa. Tärkeimmät yhteisvaikutukset liittyvät erityisesti maksan aineenvaihduntareittien kautta eliminoituviin lääkkeisiin. Vasta-aiheita ovat akuutit maksasairaudet ja raskaus. Iäkkäille potilaille ja munuaisten vajaatoimintapotilaille annostuksen muutokset voivat olla tarpeen.
Kolesterolihoidon tehokkuus arvioidaan säännöllisten verikokeiden avulla. Ensimmäinen kontrollimittaus tehdään yleensä 6-8 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. Tavoitearvot vaihtelevat potilasryhmittäin: korkean riskin potilailla LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l, kun taas kohtalaisella riskillä alle 2,6 mmol/l. Hoidon keston merkitys on keskeinen, sillä kolesterolilääkkeiden hyödyt realisoituvat vasta pitkäaikaisessa käytössä.
Johdonmukainen kolesterolihoito vähentää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tutkimukset osoittavat, että pitkäaikainen hoito alentaa sydänkohtauksen riskiä jopa 30-40 prosentilla. Samalla aivohalvauksen riski vähenee huomattavasti, erityisesti iskeemisten aivohalvausten osalta.
Diabeetikot kuuluvat automaattisesti suureen riskiin sydän- ja verisuonitautien suhteen. Heillä LDL-kolesterolin tavoitearvo on tiukempi, alle 1,8 mmol/l. Diabeetikoiden kolesterolihoidossa huomioidaan myös triglyseridien hallinta ja HDL-kolesterolin taso osana kokonaisvaltaista hoitoa.
Ikääntyneillä potilailla kolesterolihoidon aloituspäätös tehdään tapauskohtaisesti. Huomioon otetaan:
Statiinit ovat vasta-aiheisia raskauden ja imetyksen aikana. Näinä aikoina kolesterolinhallinta perustuu ensisijaisesti elintapamuutoksiin. Tarvittaessa voidaan harkita vaihtoehtoisia, turvallisia hoitomenetelmiä lääkärin ohjauksessa.
